Where was the pilot when Malaysia Airlines 370 crashed?

[Gtranslate]

In a technical report released by the Australian Transport Safety Bureau, the theory that that no one was at the controls of Malaysia Airlines Flight 370 when it ran out of fuel and dove at high speed into a remote patch of the Indian Ocean off western Australia in 2014 is supported by several factors.

For one thing, if someone was still controlling the Boeing 777 at the end of its flight, the aircraft could have glided much farther, tripling in size the possible area where it could have crashed. Also satellite data indicates that the aircraft was traveling at a “high and increasing rate of descent” at the last moments it was airborne.

Raportissa kerrottiin myös, että Tansaniassa rantaan huuhtoutuneen siipiläpän analyysi osoittaa, että läppä ei todennäköisesti ollut käytössä, kun se katkesi koneesta. Luotsi pidentää tyypillisesti läpät kontrolloidun ojituksen aikana.


Raportti julkaistaan, kun kansainvälisten ja australialaisten asiantuntijoiden ryhmä aloittaa kolmipäiväisen huippukokouksen Canberrassa tutkiakseen uudelleen kaikkia tietoja, jotka liittyvät Kuala Lumpurista Pekingiin lennolla 8. maaliskuuta 2014 kadonneen koneen metsästykseen. 239 henkilöä kyydissä.

Yli 20 roskat, joiden epäillään tai vahvistetaan olevan koneesta, on huuhtoutunut maihin Intian valtameren rannikoilla. Mutta syvänmeren luotainetsintä tärkeimmistä vedenalaisista hylkyistä ei ole löytänyt mitään. Miehistön odotetaan saavan päätökseen 120,000 46,000 neliökilometrin (XNUMX XNUMX neliökilometrin) etsintävyöhykkeen pyyhkäisynsä ensi vuoden alkuun mennessä, ja viranomaiset ovat sanoneet, että metsästystä ei ole tarkoitus jatkaa, ellei esiinny uusia todisteita, jotka osoittaisivat lentokoneen tietyn sijainnin. .

Australian liikenneministeri Darren Chester sanoi, että tämän viikon huippukokoukseen osallistuvat asiantuntijat työskentelevät ohjeiden laatimiseksi mahdollisia tulevia etsintöjä varten.


Asiantuntijat ovat ennaltaehkäisevästi yrittäneet määritellä uutta etsintäaluetta tutkimalla, mistä Intian valtamerestä ensimmäinen koneesta löydetty hylky – flaperoniksi kutsuttu siipiläppä – todennäköisimmin ajautui koneen syöksymisen jälkeen.

Useita flaperone-kopioita asetettiin ajelehtimaan nähdäkseen, onko tuuli vai virtaukset ensisijaisesti vaikuttavia niiden liikkumiseen vedessä. Tuon kokeen tulokset on otettu huomioon uudessa jätteen ajautumisanalyysissä. Keskiviikon raportissa julkaistut analyysin alustavat tulokset viittaavat siihen, että roskat ovat saaneet olla peräisin nykyiseltä etsintäalueelta tai sen pohjoisesta. Liikennevirasto varoitti, että analyysi on käynnissä ja tuloksia todennäköisesti jalostetaan.

Jätä kommentti